Taisto on poissa

Meidän yhteinen elämä päättyi aivan liian aikaisin. Elämä on taas niin epäreilua, miksi taas ... 

6 vuotta haaveiltiin rhodesiankoirasta. Varsinkin minä olin Taistosta äärettömän iloinen, kun se pieni pentu tepsutteli kotiin ja suoraan se sukelsi minun sydämeen. Niin ihana luonteinen koira kuin koira voi olla, kuin ihmisen ajatus. Kertun henkivartija Suru on suunnaton, ikävä on valtava, koti on tyhjä, Kerttu on sekaisin ... Ehkä vielä tulee se päivä, että tämä kaikki helpottaa. Pääasia kuitenkin on se, että nyt Taistolla ei ole enää kipuja. 

3.2.2026 Taisto nukkui sylissäni ikiuneen. 

Tänään on se päivä, kun minun matkani on kuljettu loppuun. Olen sairas ja voimani ovat ehtyneet, älä siis pyydä minua jaksamaan pidemmälle, vaan pidä minua sylissäsi ja kerro minulle kaikista yhteisistä vuosistamme.Silitä turkkiani niin kauan kunnes olen kulkenut rajan yli ja sydämeni on sammunut. Muistele minua mutta älä takerru minuun, vaan jatka eteenpäin. Kun aika koittaa, kohtaamme jälleen, emmekä eroa koskaan.